Muutto

Maanantaina oli ensimmäinen työpäiväni ja samalla pääsin katsomaan, minkälaisesta talosta saan vuokrattua huoneen. Kävelimme pomoni kanssa toimistolta parisataa metriä rikkonaista tietä alamäkeen ja talojen takaa avautui aivan mieletön näkymä. Iho nousi kauttaaltaan kananlihalle, kun näin maiseman joka laskeutui laakson peltojen kautta Khokanan pienen kylään, jonka takaa nousivat kauniit vihreät kukkulat. Herkemmillä olisi saattanut silmät kostua tässä tilanteessa. Enpä muista, että mikään maisema olisi tehnyt näin suurta vaikutusta. Näky toi mieleen Aku Ankan tarinan Tralla-lasta tai siitä seikkailusta, jossa Ankat pyörivät maassa jossa kantikkaat kanat munivat neliskulmaisia munia. Luulenpa, etten pese näitä silmiä enää koskaan. Hehkutuskarjuntani kuitenkin keskeytti pomo joka käski kääntymään ja katsomaan taloa johon olin muuttamassa. Tämä vielä osittain rakenteilla oleva viisisikerroksinen valkoinen kivitalo seisoo rinteessä suoraan vastapäätä tätä hienoa laaksoa. Talossa on varmaankin kymmenen parveketta eri ilmansuuntiin, omassa huoneessanikin on yksi. Jos talon yhdellä suunnalta näkyy edellä mainittu näkymä, niin ei maisema pohjoiseenkaan osoittavilta parvekkeilta ole lainkaan hassumpi. Sieltä nimittäin on suora näkymä Kathmandun laakson ylitse Himalajalle joka päivisin seisoo liikkumatta (vrt. Speed Mountains) valkoisine huippuineen ja iltaisin hehkuu punaisena auringonlaskiessa. Taisin tuijottaa näitä näkymiä vähän liian kauan, sillä illalla huomasin otsani palaneen. Täytyy laittaa kuvia tänne jossain vaiheessa, kunhan ehdin photoshopata kuvat hehkutukseni kaltaiseksi ja arvoiseksi…

Jotta ilakointi ei menisi aivan yli, täytyy mainita, että talossa ei ole vielä nettiä, lämmintä vettä eikä kaasua, koska talo on vielä osittain rakenteilla ja sähkökatkotkin ovat, niin kuin muissakin taloissa, noin 13h/päivä. Talossa asuu lisäksi kaksilapsinen isäntäperhe ja ymmärtääkseni myös isännän vanhemmat. Olin valmistautunut pysymään vuokran suhteen tiukkana ja tinkimään rajusti alkuhinnasta. Mutta tämän kaiken nähtyäni olin sulaa vahaa ja sitouduin kuin huumassa maksamaan aikamoista kiskurihintaa.

Mutta eilisen muuton ja isäntäperheen kanssa nautitun yhteisen aterian jälkeen olin onnellinen. Olen nyt kauempana palveluista joita oli Patanissa majatalossa asuessani paljon enemmän, mutta olen myös kauempana saasteista, pitkästä työmatkasta ja ihmisvilinästä.