Paluu kotiin

Loppuaika Dadeldhurassa sujui leppoisasti, tapasin muita lansimaalaisia seka vietimme laksiaisia illallisella. Join kaksi olutta ja olin aivan katollaan, alkoholitoleranssini on ala-astelaisen tasolla. Takaisin polttavan kuumaan Dhangadhiin (44 astetta) palasin pikkubussilla ja kuuden tunnin matkasta selvisin pistelevan puutuneella hanurilla. Hotelli, johon majotuin oli melkoisen tasokas. Oli taulutelevisio, josta tuli Hollywood elokuvia, ilmastointi seka VETTA! Nautin olostani sen verran, etta en koko iltana poistunut hotellista ravintolaa pidemmalle. Sunnuntaina palasin takaisin Kathmandun laaksoon ja kotiin ilman suurempia tuskia. Dhangadhin lentokentalla tosin meinasin missata lennon. Katsoin, etta jopas kaikille tuli kiire vessaan, kun seka miesten, etta naisten vessaan oli syntyi sekunnissa hirveat jonot. No, sitten minulle joku tuli sanomaan, etta mene nyt dorka tuonne lennon turvatarkastukseen. Ahaa, eli niista ovista paasikin lentokoneeseen eika pisuuarille. Kathmandun lentokentalla jouduin hirveaan vaantoon taksikuskien kanssa, koska he yrittivat kiskoa minulta hirveita rahoja kotimatkasta. Pistin kovan kovaa vasten ja lahdin vain kavelemaan pois. Lopulta sain edes hieman huokeamman hinnan taisteltua, hieman huijaamalla tosin. Jalkeenpain kuulin, etta taksityypit eivat sittenkaan yrittaneet huijata minua, vaan Nepalissa on talla hetkella pulaa bensasta ja taksit tosiaan maksavat paljon enemman. Pulaa bensasta! Olen kuin olenkin Mad Maxissa. Mutta kotiin paasin ja tuntui taas hyvalta olla taalla. Perheen pienin lapsi oli kuulemma ollut ihan surkeana minun poissa ollessa, ja sanonut, etta hanella ei ole nyt kaveria. Kun kolkutin kotiovella kuulin ylakerrasta hirvean karjunnan pojan suusta ANDYYYYYYYYY!!!

Ps. Monsuunisateet ovat alkaneet

Dadeldhura

Man on the edge

Yksisilmainen koirakaverini

Koulukierroksella vastaan tuli kaikennakoisia tyyppeja

Maisemat matkalla hyvaili silmia. Oikealla vierailukohdekoulu

Koulun bad-assit ovat saapuneet, piiloutukaa!

Kouluruokajakelu

Enaa en valita ala- ja yla-asteen koulumatkaani joka kesti tunnin TAKSILLA. Naiden koulumatka on aika monta kertaa vaivalloisempi ja vaarallisempi. Oikealla alhaalla koulu ja sen vieressa riippusilta jonka ylittaminen pelotti vain aika paljon.

Yopaikkani

Vanhemmat ovat tulleet katsomaan lasten koulunaytelmaa. Minuakin yritettiin saada tanssimaan tai laulamaan jotakin omalla kielellani, mutta kieltaydyin paniikinomaisesti. Pienet koululaiset muuten tanssivat jo tuossa iassa aivan kasittamattoman hyvin. Jopa yksi kolmevuotias lapsi esitti tauolla parempia tanssiliikkeita, kun mihin mina ikina pystyisin.

Matkaoppaani Yadab katsoo olenko saanut sydankohtauksen vai tulenko.

Yadabin sukulaislapset.

Joessa pulahtaminen tuntui niin hyvalta, etta oikein itseakin havetti.

Minun Dadeldhuran jengini.